Gogol Nikolai Vasilevich

Demonien ruhtinatar


Скачать книгу

totisesti talo!" huudahti filosofi.

      Ja hetken perästä he todellakin näkivät pienen talon, johon kuului ainoastaan kaksi tupaa, nekin samassa pihassa. Akkunoista näkyi tuli; kymmenkunta luumupuuta pisti näkyviin pisteaidan luona. Laudoista tehdyn portin raoista tirkistellessään he huomasivat pihalla joukon likaisia kuormia. Tähtiä alkoi näkyä siellä täällä taivaalla.

      "Pitäkää huolta, veljet, ei anneta perään! Otamme yösijan, maksoi mitä maksoi!"

      Kolme oppinutta miestä löi yht'aikaa porttiin ja huusi:

      "Avatkaa."

      Erään huoneen ovi narisi, ja hetkisen perästä näkivät pojat vanhan muorin edessään päällyksetön lammasnahkaturkki päällä.

      "Kuka siellä?" huusi muori yskien kuivasti.

      "Anna, hyvä muori, yösijaa, olemme eksyneet tieltä ja taivasalla olo on yhtä ilkeätä kuin nälkäisellä vatsalla eläminen."

      "Mitä väkeä te sitte olette?"

      "Niin, emme ole tavallista väkeä: teologi Haljava, filosofi Brut ja retori Gorobets."

      "Ei ole tilaa", mumisi muori: "piha on täynnä vieraita ja joka tuvan nurkka nukkujia. Mihinkä minä teidät sijoitan? Ja kaiken lisäksi kaikki kolme niin suuria vahvoja miehiä! Tupanihan hajoaa aivan, jos minä päästän teidät sinne. Kyllä minä tunnen nuo filosofit ja teologit: jos ne juopot laskee sisään, niin ei koko talosta jää mitään jäljelle. Menkää, menkää! Ei täällä ole tilaa teikäläisille."

      "Ole nyt armelias, rakas muori! Eihän sovi, että kristitty sielu joutuu tuhoon aivan syyttä? Sijoita meidät, mihin tahdot; ja jos me jotakin pahaa teemme, niin kuivukoon kätemme heti. Usko se."

      Muori näytti tulevan leppeämmäksi. "Hyvä", lausui hän ikäänkuin ajatellen: "minä päästän teidät, mutta sijoitan kaikki eri paikkoihin; en saa rauhaa sielussani, jos makaatte yhdessä."

      "Tee kuten tahdot; me tottelemme."

      Portti narisi, ja matkalaiset astuivat pihaan.

      "Kuuleppa, muoriseni", sanoi filosofi käyden vanhuksen perässä: "vatsassa tuntuu kuin joku rattailla ajaisi: aamusta lähtien ei ole ollut ruuan muruakaan suussa."

      "Kas, mitä vielä tahtoo!" tuumi muori: "minulla ei ole mitään, uunikaan ei lämminnyt tänä päivänä."

      "Kyllä me huomenna maksaisimme kaikesta aivan puhtaassa rahassa", jatkoi filosofi. "Niin", virkkoi hän hiljaa, "kyllä saisit odottaa maksua!"

      Конец ознакомительного фрагмента.

      Текст предоставлен ООО «ЛитРес».

      Прочитайте эту книгу целиком, купив полную легальную версию на ЛитРес.

      Безопасно оплатить книгу можно банковской картой Visa, MasterCard, Maestro, со счета мобильного телефона, с платежного терминала, в салоне МТС или Связной, через PayPal, WebMoney, Яндекс.Деньги, QIWI Кошелек, бонусными картами или другим удобным Вам способом.

/9j/4AAQSkZJRgABAQEASABIAAD/2wBDAAMCAgMCAgMDAwMEAwMEBQgFBQQEBQoHBwYIDAoMDAsKCwsNDhIQDQ4RDgsLEBYQERMUFRUVDA8XGBYUGBIUFRT/2wBDAQMEBAUEBQkFBQkUDQsNFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBT/wAARCAMeAjoDAREAAhEBAxEB/8QAHQAAAwEAAwEBAQAAAAAAAAAAAAECAwUGBwgECf/EAF8QAAIBAgMGAwQHBQQGBQkAEwECEQAhAxIxBAUGIkFRB2FxEzKBkQhCobHB0fAUI1Lh8QkWM2IVFxgkcoI4Q3WztCY0NkRTc3R2kiU3Y2SiGYOTo6RFRlRWhJSywsT/xAAaAQEBAQEBAQEAAAAAAAAAAAAAAQIDBAUG/8QAKxEBAAICAQMEAgMAAwEBAQAAAAERAjEhAxJBE1FhcRQyBCJSM0KBI8Hw/9oADAMBAAIRAxEAPwD7PJiZEz39K9r86JIE/ZNEIC8TlHl3ooZzkIAknSTQvgoFlIJOnpQOWmC0A3oM/aGfe+Q1FEuizhiDlHy0oln0DE29KKJ5yABmmCY1oGOaL3GhGlBJ5RyAwDAMa0AeQ5ok9+tBOKyyBcW1FqJJXxDYhtD9lEMnMVi2pjWgRX94dFK6XqiGIHaTSIsWGymgkC+ZZBAmAagTOMoMkDW9UJjLSxWDAsL01JIAkkC48ulWxJEkFZUdydPWqBsouLxrMxRDjIumo+f8qilIEBpkifOmxGeXVoItpVSSvImZNh5UAJBvcDrFA4zAGYOpHeigwRcwNcpNiKIgPla0R21oaA5QSwBE6jSiWkMxWTyzaTRDEkwDreOp70UOQpAAmSL0CmbQRQoiozZsvN5UTaSSVMDKx+JIoiS2RQCBboelBcSGJInW4opGADyibH1oaZxEx7sQR2oWUsB9oBvRkBFYLlMECxNF4DjlAOszpJNCkFhJswGsi1DQzgqCbyb2oTNkTJAdgJMgmiWDmGbSRfW1AsxcyouRJF/6UCdzlUe6ouSNaLojmvbm0ib0ZJ2AUxP8JXWPjQLlUk3CiZY6D0oDEEEAMqsb5TRaRrJEi9ye/aibBc5oYfCBf+dUBYiM0T3JketBPMFkAG9ramhykZs4He8+VKCJUDQMSZmP1FV