tapetahanki!
Jos minä tapettanehen
Ja sinä jälille jäänet,
Niin poimi lumesta luuni,
Aseta orin rekehen,
Orin Suomehen vetä'ä,
Vaan jos uupuvi oronen,
Sitten härkä pantakohon;
Kussa härkä tauvonnevi,
Siihen kirkko tehtäköhön,
Kappeli rakettakohon!"
Lalli hiihti, Hiien ruoka,
Tavotti takaa-ajetun,
Tappoi herra Heinrikin,
Surmasi jalosukuisen,
Jok' oli tänne joutununna
Suomen kansan kastajaksi.
Sitten piltti pikkuruinen,
Vantti vaaksan korkuhuinen,
Luut korjasi lumesta,
Poimi kaikki kaunihisti,
Verkasäkkihin veteli,
Sitoi silkkinauhasilla,
Asetti orin rekehen.
Kun sitten oronen uupui,
Niin antoi härän vetä'ä,
Kussa härkä seisoutui,
Nousiaiset heitti maahan,
Heitti kankahan nenähän,
Johon herra Heinrikki
Ensimmäinen hauattihin,
Kivikirkko rakettihin
Herran Heinrikin nimehen.
Vaan ei piltti pikkuruinen,
Vantti vaaksan korkuhuinen,
Löytänyt lumen sisältä
Pyhän miehen peukaloa,
Sormea ison isännän
Kultasormuksen keralla,
Ennen kuin kesäsyännä,
Kun oli kevät ihana
Jäät jo järvistä sulannut,
Sekin sitten löyettihin
Pienen jäänpalasen päältä
Kultasormuksen keralla.
Sitä kuuli tuuitteli,
Vieno aaltonen ajeli,
Ihmisille nähtäväksi,
Tunnusmerkiksi jaloksi,
Jott' ei sallinut Jumala
Eikä suonut suuri Luoja,
Ve'en alle vaipumahan,
Hukkahan tuleumahan,
Sormea ison isännän,
Pyhän miehen peukaloa.
Lalli, se pahin pakana,
Julmin juutasten seassa,
Pahan työnsä täytettyä,
Pyhän miehen mestattua,
Surmattua suuren miehen,
Pispan, herra Heinrikin,
Otti korkean kypärän
Pyhän miehen pispan päästä,
Pani päähänsä omahan,
Kallohonsa kauheahan,
Palasi pahalta työltä,
Hiihti kilttinä kotihin.
Lausui paimen patsahalta:
"Mist' on Lalli lakin saanut,
Mies häijy hyvän hytyrän,
Pispan hiipan, hirtehinen?"
Lalli se murehetonna
Päästä lakkia tavotti,
Hivukset himahtelivat
Lakkihin imentyneinä,
Läksi kallosta kamara,
Luikas luiska irrallensa,
Kävi kallo kaljamaksi,
Pää pahan nahattomaksi.
Niin tämän pahan pakanan,
Pispa raukan raatelejan,
Tuli kosto korkealta,
Makso mailman valtialta;
Sen teki totinen Luoja
Ja sallei jalo Jumala.
Nyt se pispa taivahassa,
Herran enkelein elossa,
Voiton virttä veisailevi,
Lalli paikassa pahassa,
Sakean savun seassa,
Helvetissä hiihtelevi.
Siellä pirut pistelevät
Helvetissä helteisessä
Sieluparkoja pahasti.
Varjele vaka Jumala,
Estä Luoja armollinen,
Meitä sinne saapumasta;
Saata taivahan salihin,
Ijankaikkiseen ilohon!
Annikki ja Kesti
Annikki, Turusen neiti,
Istui Turun sillan päässä,
Lauloi Turun neitosille,
Neuvoi kaupungin kanoja:
Elkätte, tytöt typerät,
Niin kuin mie typerä tyttö,
Reivin reistoihin ruvetko,
Kauppamiesten kainaloihin;
Elkättehän, nuoret neiot,
Vastakasvavat kanaset,
Uskoko urun sanoja,
Miehen valskin vannonnoita,
Pettävi uro sanansa,
Mies valski valansa syöpi.
Kun olin nuorna neitosena,
Kukkana ison kotona,
Istuin mie Turun korolla,
Turun kosken korvaksella,
Loin silmäni selälle,
Käänsin päätä päivän alle,
Näin purren purjehtivan
Sekä vieryvän venosen:
"Oisko