WIN-WIN –AJATTELU
käyttäen Karjalan win-win –palautusta tapaustutkimuksena
VEIKKO SAKSI
1. painos 2015
Kannen suunnittelu ja taitto: Sirli Siniväli, Viro
Painopaikka: Printon Trükikoda AS, Viro
ISBN
Copyright 2015: Veikko Saksi
Published in eBook format by Karelian Magazine / Karjalan Kuvalehti OU
Converted by http://www.eBookIt.com
Karjalan Kuvalehti
Pro Karelia ry
Karelia Klubi ry
ESIPUHE
Poliittisessa ja akateemisessa maailmassa käsitykset pysyvät tiukasti vuosikymmenestä toiseen samoina. Henkisen ja fyysisen voimapolitiikan käyttäminen näyttää niin luonnolliselta ajattelutavalta, ettei todellisuudessa osata edes ajatella muita vaihtoehtoja.
Win-win –ajattelu on todellinen vaihtoehto. Se on monelle unelma tai illuusio, jonka parhaassa tapauksessa kuvitellaan tapahtuvan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, jos silloinkaan. Kuitenkin muutos on ainoa varma asia tässä maailmassa.
Professori Jyrki Käkösellä on ollut huomattava vaikutus tämän työn muotoutumiseen. Kokeneena professorina hän ymmärtää erittäin hyvin win-win –periaatteen merkityksen ja ongelmat kansainvälisissä suhteissa. Hänelle suuri kiitos aina asiallisesta ja harvinaisen nopeasta palautteesta.
Professori Heikki A Reenpää on parhaalla mahdollisella tavalla rohkaissut tämän tutkimuksen tekemiseen ja muutoinkin tukenut Karjalan win-win –palautustoimintaa. Kaikesta tästä lausun hänelle suurimmat kiitokseni.
Teologian tohtori, dosentti Arto Luukkanen on saanut minut ymmärtämään sen, että tässä työssä kannattaa keskittyä win-win –ajatteluun ja ottaa Karjalan win-win –palautus tapaustutkimukseksi. Siitä parhaat kiitokseni!
Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluodon kanssa olen käynyt muutamia hyvin kiinnostavia ja näköpiiriäni laajentavia keskusteluja, mistä lausun kiitokseni.
Emeritusprofessori Reijo E Heinonen on Suomessa yksityiskohtaisimmin perehtynyt globaalietiikkaan, mikä näkyy hänen useina viisaina puheenvuoroinaan. Kiitokset useista keskusteluistamme!
Lapsemme ja lapsenlapsemme ovat järjestäneet monta rentouttavaa hetkeä. Paras ja läheisin tukijani on kuitenkin ollut vaimoni Marja-Leena, jonka kanssa olen käynyt monta keskustelua ja joka hyvin positiivisella asennoitumisellaan on tehnyt elämäni ”helpoksi”, mistä suurin kiitos!
Minulla on ”välitön suhde” Karjalan kysymykseen Pro Karelia ry:n perustajana ja pääsihteerinä, yhdistyksen verkkolehden perustajajana ja päätoimittajana, Karelia Klubi ry:n perustajana ja hallituksen jäsenenä, Karelia Klubi –lehden ja Karjalan Kuvalehden perustajana ja päätoimittajana sekä usean palautusta käsittelevän kirjan ja yli tuhannen artikkelien kirjoittajana.
Vanhempani olivat kotoisin Karjalan Kannakselta, mutta he eivät olleet evakkoja. Äitini ja isäni suvut tulevat Karjalan Uusikirkolta. Kotonamme ei koskaan puhuttu Karjalan palautuksesta, vaikka kysymys selvästi vaivasi vanhempiani.
Minulla ei ole taloudellisia tai puoluepoliittisia sidonnaisuuksia tai intressejä pakkoluovutettuun alueeseen. Omat juuret, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus ovat minulle tärkeitä asioita.
Suomen ja Venäjän aidosti hyvillä naapuruussuhteilla ja monipuolisella yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Uhrien asema tulee konkreettisesti ottaa huomioon, eikä toimintaa nykyisen voimapolitiikan periaatteiden mukaisesti voida hyväksyä.
Win-win –ajattelu, kansainvälinen, avoin ja luottamukseen perustuva liiketoiminta ja taloudellinen aktiivisuus ovat erittäin merkittäviä tekijöitä jokaiselle maalle ja maitten väliselle yhteistoiminnalle.
Noudattamalla win-win –ajattelua molempien osapuolien ja samalla kansainvälisen yhteisön aito mahdollisuus voittaa ovat hyvin haasteellisia, jopa ainutlaatuisiksi katsottavia tavoitteita kansainvälisissä suhteissa.
Tätä työtä kutsutaan tutkimukseksi. Haluan sillä osallistua kansainväliseen poliittisen mielipiteen muodostamiseen. Esitän win-win –ajattelun käyttämistä globaalin politiikan perusparadigmana.
Onko aitoon yhteistyön perustuva win-win parempi vai huonompi muoto toimia kuin nyt käytetty väkivaltaan perustuva voimapolitiikka? Sen voi jokainen lukija mielessään päättää.
Tallinnassa 1. heinäkuuta 2015
Veikko Saksi
1. WIN-WIN –AJATTELU
1.1 Win-win –ajattelu ja peliteoria
Win-win –lähtökohta on peliteoriassa
Molemmat osapuolet voittavat eli win-win on alun pitäen peliteoreettinen käsitys. Peliteoria rakentuu pelitilanteen voittamiseen, minkä vuoksi yleensä katsotaan vain toisen osapuolen voittoa.
John Forbes Nash Jr. on saanut Nobel-palkinnon peliteorioiden tasapainoteoriasta, jota kutsutaan Nash Equilibriumiksi (Osborne 2002A ja Campbell 2004A). Sen mukaan pelaaja ei hyödy strategian muutoksesta, kun muut pelaajat pitävät strategioitaan muuttumattomina.
Nollasummapelit yleisiä
Nash sanoo, että valtiot pelaavat keskenään nollasummapeliä. Ne siten lähtevät siitä, että lopputulos on vakio, joten toisen osapuolen voitto on toisen osapuolen tappio.
Nashin lisäksi seitsemän peliteoreetikkoa on saanut Nobel-palkinnon selvittäessään, mikä on heille itselleen rehellisyyden nimissä parasta. Tällaiseksi tekijäksi on ymmärretty yhdessä työskentely ja win-win –lähestymistapa.
Rajoittunut win-win
Kate Vitasek sanoi vuonna 2012 Nashin oivalluksen liittyvän Adam Smithin periaatteeseen, jonka mukaan ”paras tulos saavutetaan, kun ryhmän jokainen jäsen tekee parhaansa heidän puolestaan”.
Vitasekin mukaan tämä ilmaus vaatii korjauksen: ”Paras tulos saadaan, kun jokainen ryhmässä tekee parhaansa sekä heidän että ryhmän puolesta” (Vitasek 2012A).
Vitasekin mukaan win-win –peleissä saadaan suurempi yhteistulos, kun yhdistytään omassa ryhmässä tehokkaasti verrattuna tilanteeseen, että omat intressit ovat ensimmäisinä. Vitasek sanoo, että peliteoreetikot ovat tutkineet ei-nolla-summa –pelejä, joita hän kutsuu win-win –peleiksi, yli 50 vuotta.
Nashin tai Vitasekin edellä esittämä win-win ei kuitenkaan ole todellista win-win –toimintaa, vaan ainoastaan rajoitettua, oman ryhmän voittoon tähtäävää toimintaa. Vitasek on myöskin sanonut, että ”Todellinen win-win –lähestymistapa edellyttää kaikkien osapuolien pyrkimyksiä ja sitoutumista” (Vitasek 2012A).
Heidän täytyy voittaa, jotta me voitamme
J Stuart Snelson kiteyttää win-win –paradigman ytimen: ”Jotta me voimme voittaa, heidän täytyy voittaa” (Snelson 2004, 9 ja 1-2). Meidän voittomme ei ole tärkeintä, sillä heidän voittonsa on myös meidän voittomme.
Globaalietiikassa Reijo E Heinonen siteeraa erästä taolaista opettajaa samoilla ajatuksilla: ”Pidä