Win-win -ajattelu on merkittävästi erilainen kuin voimapolitiikan mukainen ja nykyäänkin pääosin käytetty win-lose –ratkaisu. Jos ajattelu on voimapolitiikan mukaista, käytetään pääasiassa uhkakuvia, kuten Neuvostoliitto alkoi tehdä Karjalan kysymyksessä vuodesta 1944 (Nevalainen 2010A). Mahdollisuudet löytää win-win –yhteistyöratkaisuja ovat silloin heikot.
Palautuksen win-win -ratkaisuun liittyvä yksi keskeinen elementti on aidon luottamuksen synnyttäminen Suomen ja Venäjän tai siitä irtautuneen osan välille. Venäjästä irtautuneella osalla tarkoitetaan momentumin jälkeistä tilannetta, jossa Neuvostoliiton Suomelta pakkoluovuttamaa aluetta hallitsee federaatiosta irronnut itsenäinen tasavalta.
Luottamus liittyy kaikkeen ihmisten väliseen toimintaan keskeisenä elementtinä. Ilman luottamusta ei synny win-win –tilannetta. Luottamusta käsitellään tässä tutkimuksessa useissa kohdissa, koska se on elimellinen osa ihmisluontoa ja win-win -ajattelua.
Win-win synnyttää emergenssiä
Yhdistettäessä win-win –ajattelussa erilaisia asioita ja asiaryhmiä, syntyy uusi kokonaisuus. Siinä voi olla samat elementit kuin aikaisemmissakin ratkaisuissa, mutta elementit ovat uuden, muuttuneen tilanteen osia.
Tällöin voi syntyä emergenssiä eli toiminnan uutta laatutasoa, volyymia ja uusia ominaisuuksia, mikä lisää ratkaisun merkittävyyttä. Emergenssi on win-win –tulosten kannalta yksi yhteistyön olennainen tekijä.
Osittain win-win –ajattelun ulkopuolelle menee selvitys siitä, missä olosuhteissa Karjalan win-win –palautus voisi tapahtua. Tämä selvitys kuitenkin avaa osittain tätäkin näkökulmaa.
1.3.3 Tapaustutkimuksen win-win -argumentit
Win-win –argumentit keskeisiä
Mahdollisimman monipuolisen kuvan saamiseksi win-win –ajattelusta, tapaustutkimusta pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Parhaiten se tapahtuu tarkastelemalla niitä win-win –argumentteja ja –tuloksia, joita tapaustutkimuksessa voi syntyä.
Tämä edellyttää win-win -argumenttien yksityiskohtaista selvittämistä. Ellei niitä selvitettäisi, ei myöskään win-win –ajattelun konkretisoiminen ja siitä koituvien hyötyjen ja mahdollisten haittojen selvittäminen olisi mahdollista.
Win-win –argumentiksi on tässä työssä katsottu väite tai tekijä, joka tukee win-win –ajattelua.
Traditionaaliset ja win-win -argumentit
Tässä tutkimuksessa argumentit jaetaan traditionaalisiin ja win-win –argumentteihin. Traditionaalisilla argumenteilla tarkoitetaan sotien jälkeen kehitettyjä väitteitä, uskomuksia ja toiveita, joilla palautusta vastustettiin.
Win-win –argumenttien omaksuminen avaa palautukseen kokonaan uuden tarkastelunäkökulman, joka on voimakkaasti yhteistyöpohjainen ja rauhanomainen. Kun osapuolille syntyy halu käsitellä palautusta win-win –pohjalta, muutos Karjalan kysymyksessä ja dialogissa tulee mahdolliseksi.
Win-win -argumenttien käsittely perustuu sille lähtökohdalle, että palautus tapahtuu rauhanomaisesti, neuvotteluteitse ja win-win –periaatetta noudattaen, koska nämä ovat win-win –ajattelun peruslähtökohtia. Molemmat osapuolet siten etsivät parasta yhteistä ratkaisua ottaen kansainväliset tarpeet huomioon. Voimapolitiikka tulee esille tarkasteltaessa win-win –argumenttien riskejä.
Erilaiset win-lähtökohdat
Suomen, Venäjän ja kansainvälinen win eroavat toisistaan palautuksessa. Suomen win-tuloksen lähtökohtana ovat palautusinvestointien emergenttiset katalyyttivaikutukset.
Venäjän win lähtee luottamuksen positiivisesta rakentumisesta ja sen moninaisista seurauksista. On virheellistä katsoa, että luottamus olisi jokin itseisarvo, on olennaisesti tärkeämpää katsoa, mitä luottamuksen positiivisesta kehittymisestä seuraa.
Kansainvälinen win perustuu ensisijaisesti globaalin turvallisuuden lisääntymiseen ja siitä johtuviin tekijöihin.
Win-win –argumenttien hyväksyminen
Win-win -argumenttien esittäminen ei takaa, että osapuolet hyväksyvät ne. Tämän näkökulman valitseminen perustuu osapuolien asenteisiin ja arvoihin, se on siten strateginen valinta.
Win-win -vaihtoehtoa käytetään, kun osapuolet oivaltavat sen parhaaksi ratkaisuksi ja keskinäisen ilmapiirin niin avoimeksi, että uskalletaan esittää uusia ajatuksia yhteistyöstä ja käynnistää aito dialogi.
Keskinäinen pelko, epäluulo, win-lose tai lose-lose -ajattelu sekä voimapolitiikan periaatteiden jatkaminen estävät tämän vaihtoehdon käyttämisen.
Win-win ja traditionaaliset argumenttiperusteet
Traditionaalisten ja win-win argumenttien perusteet ovat teoriassa samanlaisia. Win-win –argumenttien vaikutukset sen sijaan ovat voimakkaasti erilaisia kuin traditionaalisissa argumenteissa, mikä näkyy hyvin niiden analyysissä.
Argumentti voidaan määritellä seuraavasti: ”Argumentti on yhdistettyjä lausuntoja tai väitteitä, joista jotkut on tarkoitettu antamaan tukea, oikeutusta tai todistusta toisen lausunnon tai väittämän todenperäisyydestä” (Argument definition).
Argumentin premissit ja johtopäätökset
Argumentti sisältää joukon väitteitä, joista yksi tai useampi on argumentin premissi eli lähtökohta ja yksi on johtopäätös tai väittämä. Win-win -argumentaatiossa propositio (”esitys”, ”ehdotus”, ”väite”) on useimmiten selvä.
Traditionaalisissa argumenteissa premissi ei useinkaan tue johtopäätöstä, jolloin argumentti ei oikeuta johtopäätöstä.
On varmistettava, että argumentin premissit ovat todellisia tai vähintään loogisia ja uskottavia. Ne eivät saa olla keskenään merkittävästi tulkinnanvaraisia tai ristiriitaisia. (IEP)
Osa argumenteista virheargumentteja
Analysoimalla esitettäviä argumentteja, voidaan osa niistä hylätä ja osa on eri perusteilla virheargumentteja, mikä vuoksi niillä ei ole todistusvoimaa.
Virheellisiksi epäiltyjen argumenttien analysointi on kuitenkin tarpeen, jotta merkitykselliset ja merkityksettömät argumentit voidaan erotella toisistaan. (Dowden 2010)
Ilman evidenssiä oleva argumentti ei ole relevantti perustelemaan aiheena olevaa asiaa.
Vain tunnepohjainen argumentti ei riitä
Osa traditionaalisen argumenteista on vahvasti tunnepohjaisia, jolloin niitä perustellaan esittäjän tunteilla, ei faktoilla. Tunteilla on suuri merkitys ihmisten asenteiden, arvojen ja mielipiteitten syntymisessä. Siksi tunneargumentteja ei pidä aliarvioida mielipiteenmuodostuksessa, vaikka niiden mittaaminen on lähes mahdotonta.
Benjamin Disraeli lausui: “Älä koskaan pyydä anteeksi tunteiden osoittamista. Kun teet niin, pyydät anteeksi totuutta” (Disraeli). Palautusta puolustavaksi tai vastustavaksi argumentiksi yksinomaan tunnepohjainen väite ei ole validi.
Negaatio selventää virheargumentaatiota
Argumentin negaatio voi selventää virheargumentaatiota, koska argumentti ja sen negaatio eivät voi samanaikaisesti olla tosia (Some Fallacies of Argumentation 2010).
Argumenttien ryhmittely voi olla ongelmallista, koska sama argumentti voi olla palautuksen puolesta tai sitä vastaan esittäjän utilitaristisesta näkökulmasta, tulkinnasta tai viitekehyksestä riippuen.