Työväestöstä ja palkannauttijoista vain 5 – 8 prosenttia halusi jäädä jäljelle jääneeseen Suomeen. (Nevalainen 2010)
Mielipidemittaukset eivät vertailukelpoisia
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Suomessa on tehty useita mittauksia palautuksen kannatuksesta, mutta selvitykset eivät pääosin todennäköisesti ole keskenään vertailukelpoisia.
Täsmällinen kysymyksenasettelu ei ole tiedossa, kysymykset eroavat ilmeisesti toisistaan ja kysymyksenasettelulla on voitu voimakkaasti johdatella vastauksia haluttuun suuntaan.
Seuraavassa näiden kvantitatiivisten selvityksien tuloksia otetaan kuitenkin muutamia esille, koska ne osoittavat suomalaisen palautusajattelun selvän kehityssuunnan. Mauri Rastas on 2000-luvun alkupuolella koonnut useimmat palautusselvitystiedot, joissa kysymyksenä on ollut suomalaisten suhtautuminen Karjalan palautukseen. Tiedot on vedetty yhteen kirjassa Saksi 2005
Helsingin Sanomien kyselyt
Helsingin Sanomien eri vuosina tekemien kyselyiden tulokset ovat seuraavat:
Vuonna 1990: kielteinen mielipide palautukseen 68 %
Vuonna 1992: kielteinen mielipide palautukseen 68 %
Vuonna 1995: kielteinen mielipide palautukseen 83 %
Vuonna 1998: kielteinen mielipide palautukseen 58 %, myönteinen 36 %
Johtopäätösten vetäminen näistä kyselyistä on ongelmallista, sillä erityisesti vanhempi polvi on sekoittanut palautushalun ja –mahdollisuuden keskenään: ei kannata toivoa, ettei tulisi pettymystä.
Toisena tekijänä on objektiivisen tiedon puute palautusasiasta. Tutustuminen Helsingin Sanomien harvojen, pääosin negatiivissävyisten palautusartikkeleiden sisältöön vastaavalta ajalta, selvittänee osaltaan vastustavan ja toivottoman asenteen.
Suomen Kuvalehden kyselyt
Suomen Kuvalehti kysyi: Olisiko palautus Suomen edun mukaista? Vastaukset olivat seuraavat (eos = ei osaa sanoa):
Vuonna 1996: kyllä 21 %, ei 66 %, eos 13 %
Vuonna 1997: kyllä 22 %, ei 59 %, eos 19 %
Vuonna 1998: kyllä 20 %, ei 58 %, eos 22 %
Kyselyssä epävarmojen ja asiasta tietämättömien määrä näyttäisi kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vain parin vuoden aikana. Palautuksen vastustus osoittaa heikkenemistä, mutta se ei lisää kannatusta, vaan epävarmojen määrää. Vuoden 1998 ei-taso on sama kuin Helsingin Sanomien selvityksessä.
Valkonen selittää taustaa
Martti Valkosen mukaan ikääntyneet ja aivan nuoret sukupolvet toivoivat valtiovallan avaavan keskustelun pakkoluovutetuista alueista Venäjän kanssa.
Keski-ikäisten enemmistö on vastustanut puhetta Tarton rauhan rajoista. Suomi on elänyt keski-ikäisten mielen mukaisesti. Valkonen kuvaa tätä itsesensuurin aikakaudeksi. (Valkonen 1999A)
Suomen tietotoimiston kyselyt
Suomen Tietotoimisto STT teetti Suomen Gallupilla tutkimuksen palautuksesta vuonna 2004. Tulokset olivat seuraavat:
| KYLLÄ | 38 % |
| EI | 57 % |
| EOS | 5 % |
Jälleenrakentaminen ”kallista”
Helsingin Sanomien gallup vuonna 2005 mittasi syitä Karjalan palautuksen vastustamiseen. Vastustajista 52 prosenttia katsoi jälleenrakentamisen tulevan liian kalliiksi.
21 prosentin mielestä vanhojen vääryyksien perään on turha haikailla ja 15 prosenttia arvioi Suomeen syntyvän jännitteitä aiheuttavan venäläisvähemmistön. Vastustajista 9 prosenttia epäili palautuksen kiristävän Venäjän ja Suomen välisiä suhteita. (Helsingin Sanomat, elokuu 2005)
Käsitettä ”kallis” ei tutkimuksessa määritelty, joten se jäi epäselväksi. Vastaajat todennäköisesti sekoittivat investoinnit ja kustannukset.
Karjala-lehden kaksi tutkimusta
Karjala-lehti kertoi 05.12.2007 MC-Infolla teettämästään Karjalan palautus –kyselytutkimuksesta, jossa otoksena oli 1 000 henkeä. Lehti vertasi tuloksia vuoden 2005 tutkimukseensa. Kysymykset ja tulokset olivat seuraavat:
Kuva 3: Karjala-lehti. Kyselytutkimukset Karjalan palauttamisesta
Vuoden 2005 tulokset vastaavat kokoluokkana STT:n vuonna 2004 suorittaman kyselyn tuloksia. Vertailtaessa vuoden 2005 ja vuoden 2007 tuloksia, voidaan palautuksen vastustuksen havaita vähentyneen merkittävästi. Tutkimuksen mukaan suora palautuskannatus oli vuonna 2007 noussut 38 prosenttiin.
MC-Infon kyselyssä epätietoisia on vuonna 2007 ollut 19 prosenttia. 45 prosenttia vastanneista katsoikin, ettei ollut saanut riittävästi tietoa palautusasioista.
Puolet vastaajista halusi, että Suomen poliittisen johdon tulisi selkeästi ottaa kantaa palautukseen. Johdon kannanottoa vastusti 34 prosenttia. Vastustuksen tai kannatuksen perusteena olevia argumentteja ei kyselyssä suoranaisesti kysytty.
Tutkimuksia ei ole julkaistu 2007 jälkeen
Vuoden 2007 jälkeen ei ole julkaistu palautuksen kyselytutkimuksia.
Ilta-Sanomat tiedusteli internetkyselyssään palautuksesta ilman mahdollisuutta vastata EOS. 04.12.2008 äänestäneitä oli noin 11 000 henkeä. Heistä palautusta kannatti 40 prosenttia ja vastusti 60 prosenttia.
Nettikyselyä ei suuresta vastaajamäärästä huolimatta voida pitää luotettavana, koska se mittaa vain aktiivisesti internetiä käyttävien mielipiteitä, eikä mahdollisuutta ilmaista epävarmuus ole muutoin kuin jättämällä äänestämättä. (Saksi 2008A)
Pro Karelian MEP- ja eduskuntakyselyt
Pro Karelia on tehnyt sähköpostilla suomalaisille MEP- ja eduskuntaehdokkaille kyselyjä palautuksesta. Nämä tiedot ovat luettavissa www.prokarelia.net-sivuilla. Tietoja ei käsitellä tässä yhteydessä, koska ne ovat ehdokkaiden vastauksia ennen vaaleja, eikä tietojen luotettavuudesta voida olla varmoja.
Palautuskannatus nyt yli 40 prosenttia
Pro Karelia ry arvioi, että Karjalan palautuksen kannatus Suomessa on nyt yli 40 prosenttia ja se on suurempi kuin vastustus.
Risto Kuisman arvio jo vuonna 2009 oli, että ”... lähes puolet suomalaisista kannattaa Karjalan palautusta” (Kuisma 2009A).
Tuomas Forsberg arvioi palautuksen kannatusta Karjalan Liiton Karjalan palautus –seminaarissa: ”Selvästä vähemmistöstä tuskin enää voidaan puhua, sillä palautuksen kannatus on ylittänyt 40 % rajan, eikä sen vastustajia ole ainakaan yhtään enempää. Ei siten voida puhua selvästä vähemmistöstä, ehkä paremminkin erittäin merkittävästä osasta kansaa.” (Forsberg 2010A)
1.6.6 Suomen ja Venäjän palautustutkimus
Ennen ei tehty gallupeja
Presidentti J K Paasikiven ja presidentti Urho Kekkosen aikana ei tietojen